Location: Leipää ja sirkushuveja

Tämä Venäjä on kyllä huvittavuudessaan mahtava maa. Tänään seurasimme töissä sisäpihalla käytävää jännitysnäytelmää. Pihan jakaa koulun kanssa kirkko ja asuinkerrostalo. Pihalla on ei-kenenkään omistuksessa olevia autopaikkoja, joita voivat käyttää esimerkiksi kirkon ja koulun työntekijät. Ilmeisesti yksi talon asukkaista ei pidä autoista, vaan on useasti järjestänyt näille jotain pientä kiusaa. Tänään hän oli tilannut työmiehet asentamaan autopaikoille tolppia, joiden väliin tuli lukoilla kiinnitettäviä kettinkejä. Avaimet lukoista menivät tälle asukkaalle ja autopaikan sai lunastaa häneltä ostamalla avaimen. Koulun vahtimestari soitti asiasta poliisille. En ehtinyt näkemään, kuinka näytelmä päättyi. Joku tiesi kertoa, että toisaalla samanlainen teko oli ratkennut niin, että poliisi oli käynyt sirkkelöimässä tolpat nurin.

Opin alkuviikosta, että jos meinaa matkustaa Venäjälle lentokoneella, ei kannata hukata matkatavaroitaan. Selvitystä saa kirjoittaa kuuden A-nelosen verran. Selvityksessä tulee ilmetä koko(!!) matkalaukun sisältö. Kannattanee siis tehdä itselleen käsimatkatavaroihin varustelista (Excel-taulukko suositeltava). Minä en ainakaan koskaan muista kaikkea, mitä olen matkaan pakannut mukaan. Ainakaan niitä viime hetken 'vielä mahtuu' -tavaroita.

Veikatenkin Venäjän energiapolitiikkaa ei ole ollut suunnittelemassa se penaalin terävin kynä ja osaston loogisin kaveri. Täällä saa kuulemma välillä odottaa asuntojen lämmitystä ensi pakkasille saakka, mutta sen sijaan vesijohtovesi lämmitetään kiehuvaksi. Olen varma, ettei Suomessa tule noin kuumaa vettä hanasta.

Loppukevennys pieruhuumorin ystäville: Kyykistelin toissapäivänä vihannesosaston perunalaarilla kaivelemassa muusiin sopivia yksilöitä, kun yksi mummo asteli viereeni valitsemaan tomaatteja, narautti pari tiukkaa pierua ja jatkoi tyynesti vetokärrynsä kanssa matkaa. Vain vana jäi, kun laivasi lähti.